Varaa aika Ota yhteyttä Oma Sydänkeskus Varaa aika 08 333 440 Oma Sydänkeskus

Arkisin 8.00-19.30 (pe 16.30)
08 333 440

Varaa aika Oma Sydänkeskus

Valitse toimipiste

Ole hyvä ja valitse toimipiste johon haluat varata ajan

Rovaniemen Sydänkeskus lyhyesti

Miksi ennakoiva sydänterveys on elintärkeää?

”Kun huolehtii sydämestään, voi välttyä kaikesta elämän ja elämänilon menettämisen välillä”, 25 vuotta sydänpotilaiden parissa työskennellyt kardiologi Timo Mäkikallio kiteyttää. 

Sydänsairaus on länsimaiden yleisin kuolinsyy. Vaikka sydänterveys on parantunut paljon ja elinikä on pidentynyt yli 10 vuotta, sydän- ja verisuonitaudit koituvat Suomessa joka kolmannen kohtaloksi.

Moni odottaa sydänvaivojensa kanssa liian pitkään.

Yli 25 vuotta sydänpotilaiden parissa työskennellyt kardiologi Timo Mäkikallio on huomannut, että apua haetaan usein vasta silloin, kun sydänsairaus on edennyt jo vakavaan vaiheeseen.

Mäkikallio törmää lähes viikoittain tilanteeseen, jossa ennakoivan sydänterveyden avulla olisi voitu välttyä vakavilta seurauksilta, jopa kuolemalta. 

”Pääsääntöisesti Suomessa toimitaan niin, että hoitoon tullaan, kun on joko selviä sydänperäisiä oireita tai tapahtunut jo jokin epäedullinen sydäntapahtuma”, Mäkikallio sanoo.

Mitä riskejä sydänsairauksiin on?

Yksilölliset riskit sydänsairauksiin on hyvä huomata.

”Yleisin riski suomalaisella on, että viimeiset vuosikymmenet on oltu passiivia: liikkuminen on ollut vähäistä ja ylipainoa on alkanut kertyä. Myös perinnölliset riskit ovat yleisiä”, Mäkikallio kertoo.

Yksi riskinpaikoista voi olla elämäntaparemontin tekeminen. Vaikka elämäntapojen parantaminen on positiivinen asia, voivat nopeat muutokset laittaa sydämen liian koville.

”Ennen kuin alkaa riuhtomaan, kannattaa käydä tarkistamassa sydämen tilanne. Ladulle voi tuupertua, jos ei ole tehty riskikartoitusta tai aloitettu liikkumista ja elämäntapamuutosta oikealla tavalla.”

Vaihdevuosien jälkeen riski sydänsairauksiin kasvaa

Naiset sairastuvat sepelvaltimotautiin keskimäärin noin 10 vuotta myöhemmin kuin miehet. Vaihdevuosien jälkeen sepelvaltimotaudin riski on sama kuin miehellä.

Aivan varmasti ei osata sanoa, miksi vaihdevuosien jälkeen riski sepelvaltimotautiin kasvaa niin suuresti.

”Sanotaan, että kun oma estrogeeni alkaa vähentyä, hormonitoiminta heikentyä ja rasvatasapainossa tapahtuu muutosta, riski sepelvaltimotautiin kasvaa”, kardiologi Päivi Kärjä-Koskenkari sanoo.


Usein naiset hakeutuvat lääkärin vastaanotolle matalammalla kynnyksellä kuin miehet. Moni nainen tulee Sydänkeskuksen vastaanotolle, kun vaihdevuosien aikana tulee esiin erilaisia oireita, joille ei löydy selkeää selitystä.

”Viimeistään vaihdevuosien aikana pitäisi kiinnittää huomiota omaan sydänterveyteen. Vaihdevuodet vaikuttavat niin moneen asiaan, että siinä samalla on hyvä tarkistaa myös sydänterveys. Tutkimuksissa puututaan riskeihin ja hoidetaan kuntoon kaikki sellaiset asiat, joihin voidaan vaikuttaa”, Kärjä-Koskenkari sanoo.

Jos suvussa on todettu sepelvaltimotautia alle 60-vuotiailla naisilla, on sydänterveys hyvä tarkistaa jo ennen vaihdevuosia.

Sydämen kuntokartoitus lähtee elintapojen tarkistamisesta

Sydänkeskuksessa ennakoivaa sydänterveyttä hoidetaan esimerkiksi sydämen kuntokartoituksella.

Mäkikallio ja Kärjä-Koskenkari suosittelevat jokaiselle yli 50-vuotiaalle sydänterveyden kartoitusta, vaikka mitään sairautta ei olisi todettukaan. Sydänkeskuksen sydämen kuntokartoitukseen ei tarvitse lähetettä, vaan ajan voi varata milloin tahansa. 

Sydänterveyden kartoitus lähtee elintapojen läpikäymisestä. Kartoituksessa tarkistetaan, mitkä asiat omissa elämäntavoissa lisäävät riskiä sydänsairauksille.

”Elintavat ovat sydänterveydessä merkittävässä roolissa. Runsaalla liikkumisella ja oikeaoppisella ravinnolla on iso merkitys. Kartoituksessa tehdään riskikartoitus ja mietitään, onko sellaisia tekijöitä, joihin pitäisi puuttua tai joista olla huolissaan”, Mäkikallio kertoo.

Kuntokartoituksen jälkeen voidaan tehdä tarvittaessa erilaisia sydäntutkimuksia: rasituskoe, sydämen ultraääni tai rytmihäiriörekisteröinti. Jos ei-kajoavissa tutkimuksissa löytyy jokin huolta aiheuttava asia, niin seuraavaksi voidaan tehdä esimerkiksi sydämen kuvantamistutkimus.

”Lääkäriin tuloa ei tarvitse pelätä: sydänlääkäri on yleensä aina sydämellinen ihminen. Lääkärin tehtävä on arvioida, mitä minä voisin tehdä sinun eteesi ja miten voisin parantaa sinun tilannettasi. Sydäntutkimukset eivät satu millään tavalla”, Mäkikallio muistuttaa. 

Ennakoiva sydänterveys voi säästää paljolta

Mäkikallion ja Kärjä-Koskenkarin mielestä jokaisen kannattaisi ostaa itselleen syntymäpäivälahjaksi aika sydämen kuntokartoitukseen. Se on lopulta pieni hinta terveestä loppuelämästä.

Ennakoiva sydänterveys voi säästää jopa äkilliseltä kuolemalta.

”Kun huolehtii sydämestään, voi välttyä kaikesta elämän ja elämänilon menettämisen välillä. On tärkeää suoda itselleen mahdollisuus huoltaa elintärkeitä asioita: omaa kehoa, sydäntä ja päätä. Ihmisen pitäisi suhtautua itseensä kuin kallisarvoiseen aarteeseen”, Timo Mäkikallio sanoo.

Lue sydämen kuntokartoituksesta lisää

Varaa aika oman sydämesi kuntokartoitukseen

Lue Ilkan asiakastarina kokonaisuudessaan tästä