Varaa aika Ota yhteyttä Varaa aika 08 333 440

Arkisin 8.00-19.30 (pe -16.30)
08 333 440

Varaa aika

Valitse toimipiste

Ole hyvä ja valitse toimipiste johon haluat varata ajan

Hiljaiset sydäninfarktit yleisiä sydänperäisen äkkikuoleman uhreilla

 

Sairastuneisuus sydän- ja verisuonitauteihin on viime vuosikymmeninä vähentynyt Suomessa työikäisessä väestössä. Kuitenkin sydän- ja verisuonisairaudet ovat yleisin kuolinsyy Suomessa ja sydänperäisen äkkikuoleman esiintyvyys on pysynyt samana viimeisten vuosikymmenien aikana. Tämän vuoksi sydänperäiset äkkikuolemat ovat merkittävä kansanterveydellinen ongelma. Kaiken lisäksi äkkikuolema on myös järkyttävä tapahtuma menehtyneen läheisille. Sydänperäisen äkkikuoleman yleisin syy on taustalta löytyvä sepelvaltimotauti ja noin puolella äkkikuolleista sepelvaltimotautia ei ollut todettu elinaikana vaan vasta kuoleman jälkeisessä kuolinsyyn selvittelyihin liittyvässä oikeuslääketieteen ruumiinavauksessa. Näitä ruumiinavaustietoja olemme Oulun yliopiston kardiologian tutkimusryhmässä keränneet vuodesta 1998 lähtien löytääksemme sydänperäisen äkkikuoleman vaaratekijöitä, joilla riskissä olevat henkilöt voitaisiin elinaikana tunnistaa ja äkkikuolema estää. Vuoteen 2017 mennessä olemme keränneet avaustietoja sekä sairaskertomustietoja melkein 6000 sydänperäisen äkkikuoleman uhrilta.

Viimeisessä tutkimuksessamme totesimme, että jopa neljä kymmenestä sepelvaltimotautiperäisen äkkikuoleman uhrista on sairastanut aiemmin tunnistamattoman niin sanotun hiljaisen sydäninfarktin. Sepelvaltimotautia heillä ei ollut todettu elämän aikana. Sydäninfarktin yleisimmät oireet ovat puristava, keskellä rintaa tuntuva kipu, joka säteilee kaulalle ja/tai vasempaan käteen. Hiljaisiin sydäninfarkteihin ei kuitenkaan ole liitetty merkittäviä tai tunnistettavia oireita, ja niiden yleisyydestä ja merkityksestä sydänperäisten äkkikuolemien taustalla tiedetään vain vähän. Aiemmissa väestötason tutkimuksissa tämän tyyppisiä hiljaisia sydäninfarkteja on todettu 20-30% väestössä. Hiljaisen sydäninfarktin sairastaneet äkkikuoleman uhrit todennäköisesti eivät tunnistaneet sydäninfarktin oireita tai kokivat oireet johtuvan muusta kuin sydämestä eivätkä tästä syystä hakeutuneet tutkimuksiin ja hoitoon. Joissain tapauksissa myös aikuistyypin diabetes voi muuttaa rintakivun tunnetta siten, että kipua ei tunnista. Myös naisilla sepelvaltimotautiin liittyvä rintakipu voi tulla esille muulla tavoin, kuten hengenahdistuksena tai närästyksen tunteena.

Tutkimuksesta selvisi myös, että osa näistä hiljaisista infarkteista olisi mahdollisesti voitu tunnistaa ennen kuolemaa nauhoitetusta EKG:stä, sillä kahdella kolmesta uhrista ennen kuolemaa nauhoitettu EKG oli poikkeava. Tulevaisuudessa riskiryhmään kuuluvan väestön hiljaisten sydäninfarktien tunnistamiseen voitaisiin käyttää EKG:tä. EKG-muutosten perusteella potilaita voitaisiin ohjata aiempaa tehokkaammin kuvantamistutkimuksiin, kuten sydämen kaikukuvaukseen ja magneettikuvauksiin. Tällä tavoin potilaille voidaan aloittaa sepelvaltimotaudin lääkitys ja myös tarvittaessa tehdä tarvittavat toimenpiteet. Tällä tavoin hiljaiseen sydäninfarkteihin liittyviä äkkikuolemia voitaisiin mahdollisesti vähentää.

Toistaiseksi väestön seulonnasta tällä menetelmällä ei ole kuitenkaan tarpeeksi tietoa. Seuraavaksi olisikin tärkeätä tutkia sepelvaltimotaudin riskiryhmässä olevia henkilöitä ja tutkia sydänlihaksen mahdollista arpeutumista niillä joilla, EKG muutoksia esiintyy. Kliiniseen työhön tuloksia ei vielä suoraan voida kuitenkaan soveltaa.

Artikkeli julkaistiin JAMA Cardiologyssa 10.7.2019. Vähätalo JH, Huikuri HV, Holmström LTA, et al. Association of Silent Myocardial Infarction and Sudden Cardiac Death. JAMA Cardiol. Published online July 10, 2019. doi:10.1001/jamacardio.2019.2210