Varaa aika Ota yhteyttä Varaa aika 08 333 440

Arkisin 8.00-19.30 (pe -16.30)
08 333 440

Varaa aika

Valitse toimipiste

Ole hyvä ja valitse toimipiste johon haluat varata ajan

Sydämen asialla


Citius, altius, fortius. Nuoruuden urheilulliset ihanteet ovat työn ja perheen perustamisen myötä vaihtuneet mottoon kannusta, kuljeta, kustanna. Ruuhkavuosissa oman liikunnan määrä on harmillisesti päässyt vähenemään, arjen kiireessä rauhalliset ruokahetket on tullut korvattua välipaloilla ja pikaruualla. Samalla paino on kivunnut kilo kerrallaan ylöspäin. Näinhän meille monelle on valitettavasti päässyt käymään.

Aikuisiällä helposti tapahtuva liikuntaharrastusten väheneminen, epäterveellisiin elämäntapoihin lipsuminen ja painon nousu saattavat valitettavasti johtaa elimistössämme muutoksiin, jotka altistavat huomaamatta sydän- ja verenkiertosairauksien ilmaantumiselle. Verenpaineen kohoaminen, veren rasvakoostumuksen kehittyminen epäedulliseksi ja sokeriaineenvaihdunnan häiriintyminen tapahtuvat usein vuosien kuluessa oireita aiheuttamatta. Näiden riskitekijöiden kasautuminen, erityisesti jos kehomme on altistunut tupakoinnille, voi johtaa sepelvaltimosuonten ahtautumiseen rasvankertymisen seurauksena ja johtaa sepelvaltimotaudin ilmaantumiseen. Taudin varoittavat oireet ilmaantuvat myöhään, vasta kun sepelvaltimosuonen poikkipinta-alasta on ahtautunut jo yli 50 prosenttia. Valitettavan usein sepelvaltimotaudin ensimmäinen oire on sydäninfarkti tai sydänperäinen äkkikuolema aiemmin oireita aiheuttamattoman sepelvaltimon rasvaplakin repeämisen seurauksena. Tämän vuoksi parasta hoitoa on taudin ennaltaehkäisy.

Sydänkuntoutuksella tarkoitetaan sydänsairauksien riskitekijöiden kokonaisvaltaista hoitoa elämäntapamuutoksilla, liikunnalla sekä tarvittaessa lääkehoidolla. Sydänkuntoutuksella voidaan vaikuttaa merkittävästi sepelvaltimoiden rasvoittumisen etenemiseen, jos taudin riskitekijöitä on päässyt kertymään useampia tai lääkäri on jo todennut sepelvaltimotaudin, sydän- tai aivoinfarktin tai aikuistyypin diabeteksen. Kokonaisvaltaisella sydänkuntoutuksella saavutetaan usein myös positiivisia vaikutuksia jaksamiseen ja elämänlaatuun.

Sydänterveyden ylläpitämisessä oleellista on tunnistaa ja kartoittaa omat riskitekijät: verenpaine, veren rasva-arvot sekä sokeriaineenvaihdunnan tila. Riskitekijöiden kartoitus tapahtuu helposti asiaan perehtyneen sairaanhoitajan vastaanotolla, jossa voidaan myös arvioida ruokailutottumuksia, terveysvaikutteisen liikunnan määrää, mahdollista tupakointia ja kehonkoostumusta. Sydänsairauksien riskitekijöiden osalta positiivista on, että useisiin riskitekijöihin on mahdollista vaikuttaa omilla valinnoilla. Sydänhoitajan vastaanotolla on mahdollista saada eväitä sydänterveellisten elämäntapamuutosten toteuttamiseen.

Mikäli sydänhoitajan vastaanotolla todetaan sydänsairauden riskitekijöiden kasautuminen, diabetes tai viitteitä oireilevasta sepelvaltimotaudista, ohjaa hoitaja asiakkaan sydänlääkärin arvioon. Tarvittaessa lääkärin vastaanotolla aloitetaan lääkehoito sepelvaltimotaudin etenemisen ehkäisemiseksi, jos taudin todennäköisyys arvioidaan suureksi tai valtimosairaus on jo aiemmin todettu. Oireiden yhteydessä tai suunniteltaessa aktiivisen liikuntaharrastuksen aloittamista todettujen riskitekijöiden vähentämiseksi, suosittelee sydänlääkäri usein rasituskoetta oireita aiheuttavan sepelvaltimotaudin poissulkututkimuksena. Samalla saadaan hyvä käsitys mahdollisesta rytmihäiriöherkkyydestä ja kokeenaikaisesta fyysisestä kunnosta, jonka perusteella lääkäri voi ohjeistaa sopivan rasitustason löytämisessä liikuntaa aloitettaessa.

Mikäli liikuntaharrastukset ovat jääneet useiksi vuosiksi vähemmälle, kannattaa liikunta aloittaa turvallisesti kuntoutukseen perehtyneen fysioterapeutin tai esimerkiksi oman kunnan liikuntaneuvojan ohjauksessa.

Oulun Sydänkeskuksella olemme kehittäneet Sydänkuntoutusta yhdessä kardiologien ja kokeneen sydänhoitajan kanssa. On ollut hienoa nähdä, miten yhteistyöllä on saavutettu hyviä tuloksia sydänterveyden suhteen. Tieto oman sydämen hyvinvoinnista on kannustanut asiakkaitamme liikkumaan, toteuttamaan positiivisia elämäntapamuutoksia ja samalla yleinen elämänlaatu on kohentunut.

Ehkäpä iän karttuessa nuoruuden tavoitteita ei tarvitsekaan heittää romukoppaan: citius, altius, fortius – eteenpäin hyvällä sykkeellä ja sydämellä.

 

Kari Kaikkonen

 

Kirjoittaja toimii kardiologian apulaisylilääkärinä OYS sydänosastolla ja pitää vastaanottoa Oulun Sydänkeskuksessa. Hän on perehtynyt useiden sydänsairauksien diagnostiikkaan, sairaalavaiheen akuuttihoitoon sekä sairaalavaiheen jälkeiseen kuntoutukseen. Hän on ollut kehittämässä sepelvaltimopotilaiden kuntoutusta Pohjois-Suomen alueella yhdessä Sydänliiton kanssa ja on mukana sepelvaltimotaudin suomalaisia Käypä Hoito -suosituksia valmistelevassa ohjausryhmässä.